Finns Living Abroad

Tässä Finns Living Abroad -sarjassa on vuorossa hetken Etelä-Espanjassa asunut Päivi. Hän on jo ehtinyt palata takaisin Suomeen, mutta paluu Aurinkorannikolle on edelleen mielessä.

"Asuin Fuengirolassa, koska...

sain täältä työharjoittelupaikan." Päivi oli työskennellyt kiinteistönvälittäjänä jo jonkin aikaa, mutta halusi alan lisäkoulutusta etenkin markkinoinnin suhteen. Koulutukseen sisältyi kuukauden mittainen harjoittelujakso, jonka Päivi päätti suorittaa ulkomailla. Harjoittelupaikka löytyi suomalaisomistuksessa olevasta mukavasta kiinteistönvälitystoimistosta.

Päivi on matkustellut Espanjassa todella paljon ja tuntee maan omakseen. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun hän oli Fuengirolassa. Kaupunki oli todella positiivinen yllätys - paljon suurempi kuin mitä Päivi oli odottanut ja sieltä löytyi oikeasti vaikka mitä. Rauhallinen huvipursisatama kuppiloineen sekä kaupungin keskustan pikkukadut tapasbaareineen ja ravintoloineen, jotka täyttyivät espanjalaisista, olivat jotain aivan muuta kuin mitä hän oli osannut odottaa. Kuuluisat suomalaiskeskittymät olivatkin vain pieni osa koko kaupunkia.  

Päivi oli ajatellut, että tässä suomalaisten suosimassa paikassa myös pääasiallinen kieli olisi suomi, mutta hämmästyi suuresti kun esimerkiksi työpaikalla suurimmaksi osaksi puhuttiinkin espanjaa. Päivin alkuperäinen suunnitelma oli parantaa hänen englanninkielentaitoa, mutta sitä ei kovin paljoa tarvittu.

Fuengirolassa ollaan ilmeisesti niin totuttu turisteihin sekä suomalaisiin, ettei Päivin ulkomaalaisuuteen kiinnitetty mitään huomiota. 

"Suosikkipaikkani Fuengirolassa on...

Myramar-hotelli, jossa asuin. Huoneistohotellista löytyi kaikki mitä tarvitsin ja sijainti oli juuri sopiva." Päivin työharjoittelupaikan vieressä olevista Granier- ja Stones-kahviloista tuli myös hänen suosikkejaan. Niissä oli kiva piipahtaa aamiaisella ennen töihin menoa tai lounaalla. Oletko muuten tietoinen, että espanjalainen lounasaika alkaa vasta kahdelta iltapäivällä ja kestää helposti parikin tuntia? Siesta päättyy useimmiten viideltä iltapäivällä ja työpäivä jatkuu aina kahdeksaan illalla.  

Päivin lempiravintola Aurinkorannikolla on Torremolinoksessa sijaitseva Toro Azul - sininen härkä. 

"Kaipaan Suomesta...

hmm, en mitään, valitettavasti." Mikäli oikein kova Suomi-ikävä iskisi, voisi käydä ostamassa uunituoreita karjalanpiirakoita ja korvapuusteja sekä Fazun sinistä. Fuengirolasta kun löytyy useampikin suomalaisia elintarvikkeita myyvä kauppa.  

"Tulevaisuus...

näyttää koronatilanteesta huolimatta positiivisena." Päivi toivoo, että jonain päivänä hän voisi työskennellä Espanjassa ainakin jonkun osan vuodesta, mieluiten talven. Päivi ja hänen miehensä ovat molemmat kiinteistönvälittäjiä ja heistä olisi aivan mahtavaa päästä yhdessä kokeilemaan miten asuntojen myynti onnistuisi Espanjassa. Vaikka koronapandemian takia kaikki on nyt epävarmaa ja moni asia varmasti tulee muuttumaan, suhtautuu Päivi tulevaisuuteen hyvin positiivisesti. 

"Tulevaisuudessa meidän ehkä kumminkin kannattaa jättää nuo ihanat poskisuudelmat pois ja halia enemmän etänä, vaikka niin tästä tavasta pidänkin."

Lisää ulkomailla asuvien suomalaisten mietteitä löydät täältä.

Lisäksi täällä kuvia Fuengirolasta.

Finns Living Abroad

Finns Living Abroad

Tässä blogini seuraava postaus sarjasta, jossa kuvaan ja kerron lyhyesti ulkomailla asuvien suomalaisten mietteitä uudesta kotipaikastaan. Tällä kertaa vuorossa Heidi.

"Asun New Yorkissa, koska...

suurkaupungin energia ja ihmisten monimuotoisuus ja paljous kiinnostivat ja se myös tuntui ja tuntuu yhä vapauttavalta." Heidi saapui New Yorkiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kaikki alkoi siitä, kun Heidi oli esiintymässä Helsingissä tanssijan kanssa, joka kertoi New Yorkin matkastaan. Tanssijan kuvailema suurkaupungin energia sai Heidin kiinnostumaan matkustamisesta New Yorkiin. Myös tanssin energia ja syke tekivät vaikutuksen. Ei mennyt kauan kun Heidi ja hänen ystävänsä pakkasivat matkalaukut ja tytöt lähtivät kuukaudeksi New Yorkin sykkeeseen. Rahaa ei paljon ollut, mutta se ei menoa haitannut. Chinatownin kiinalainen uusi vuosi tekikin sitten todellisen vaikutuksen - "wow, tänne haluan tulla takaisin!"

Tanssi toi Heidin useampaan otteeseen takaisin New Yorkiin. Vuodesta 2011 hän on asunut kaupungissa vakituisemmin. Tällä hetkellä Heidi työskentelee oman tanssipainotteisen hyvinvointimetodin parissa. Tämä tuli ajankohtaiseksi, kun Heidi joutui auto-onnettomuuteen eikä kyennyt pitkään aikaan liikkumaan kuten oli tottunut. Samoihin aikoihin homeallergia alkoi vaivata ja tähän kaikkeen liittyvä stressi vain pahensi tilannetta. Heidin paino alkoi nousta holtittomasti.

Heidi tietää mistä puhuu. Hän laihdutti yli 20kg. Juuri näihin hänen omiin kokemuksiin pohjautuen hän alkoi työstää hyvinvointiohjelmaa, joka auttaisi omaksumaan pysyvän ja mielekkään elämäntapamuutoksen. 

"Jos menen talomme yläkerrokseen, näen Manhattanin, Jersey Cityn ja jopa hieman Brooklynia. Vieläkin on absurdia ajatella, kuinka ympärillä on koko ajan miljoonia ihmisiä. Tämä tarkoittaa myös mahdollisuuksia niin hyvässä kuin pahassa." 

"Suosikkipaikkani New Yorkissa on...

Tear Drop -puisto." Heidi valitsi kuvauspaikaksi tämän puiston sekä vieressä olevan Rockefeller Parkin. Tänne hän tulee usein lapsensa kanssa lautalla Jersey Cityn puolelta. Heidin mies työskentelee lähistöllä ja alue on tuttu myös Heidin appiukolle, joka työskenteli kapteenina Ellis Islandille ja Vapaudenpatsaalle kulkevalla lautalla. Myös Heidin mies leikki vapauden patsaan juurella pienenä, ei siis mikään ihme, että puisto  tuntuu aivan erityiseltä paikalta. 

Mukavaa myös se, että perheen koti Jersey Cityn puolella näkyy täältä puistosta.

Tear drop -puisto on luonnonomainen paikka. Siellä on kallioita, jotka muistuttavat Suomesta. Alue on siisti ja rauhallinen, joten se sopii lapsen kanssa leikkimiseen. Heidillä on täällä tuttuja ja parin korttelin päästä löytyy Whole Foods, joka on Heidin mukaan toimivin ruokakauppa. Aivan lähietäisyydellä on museoita. Viimeisin kiinnostava kohde, jossa Heidi on vieraillut, oli Poet's House.

Alue, jolla puisto sijaitsee, oli vielä muutama vuosikymmen sitten joutomaata. Nyt tilalla on kauniita puistoja sekä high end -asuintaloja. Heidi onkin naureskellut kavereidensa kanssa että "tultiin taas leikkimään kaatopaikalle".

Alue on hyvä muistutus siitä, että kaikki on mahdollista. Heidi sanookin, että meidän tulisi pitää juuri tämä mielessä, varsinkin nyt kun pyrimme hidastamaan ilmastonmuutosta - se on mahdollista.

"Kaipaan Suomesta...

perhettä, luontoa sekä tiettyjä fiiliksiä, jotka ovat sidonnaisia paikkoihin ja kulttuuriin." Ulkomailla asuessa Heidi on huomannut, että isänmaallisuus sekä sellainen 'Suomi on paras' -fiilis korustuu. Aikaisemmin vaikutti siltä, ettei New Yorkissa tiedetä Suomesta mitään, mutta nyt tilanne on muuttunut ja Suomi on jo melko paljon esillä. Monet tietävät Kimi Räikkösen, vaikka Formula-1 ei Amerikassa ole yhtä suosittua kuin Euroopassa. Hauska yhteensattuma on se, että Heidin lääkärin poika on opiskellut kuvausta Paola Suhosen kanssa, joten Suomi on tullut tutuksi (heh!).

Heidi perheineen välttää turhaa lentämistä ympäristöön liittyvistä syistä. Viime Suomen vierailusta onkin jo kulunut neljä vuotta. Lentäminen on myös kallista. Heidi päättänyt, että seuraavan kerran kun he ovat menossa Suomeen, viettävät he siellä  pidemmän aikaa. 

Heidi on omaksunut vahvan "olen ulkomaalainen" -identiteetin. Hänestä onkin tuntunut hämmentävältä, kun viime aikoina on tullut muutama tilanne vastaan, jossa häntä on luultu paikalliseksi. Ehkä aksentti on jo kadonnut. 

"Tuntuisi epäaidolta käyttäytyä ‘amerikkalaisesti’ - mitä ikinä se nyt tarkoittaakin. Amerikan vaikutuksen toki huomaan Suomessa käydessä kun tietyt tavat ovat mukautuneet paikallisiin. Esimerkiksi “small talk” on luontevampaa USA:ssa kuin Suomessa, mutta Suomessa tulee mielenkiintoisempia vastauksia, jos juttelun aloittaa ja se sattuu käynnistymään." 

"Tulevaisuus...

näyttää mielenkiintoiselta ja haaveenani on ollut jo pitkään perustaa taiteilijaresidenssi." Heidi haluaisi sen olevan avoin myös uransa alussa oleville taiteilijoille sekä taiteen opiskelijoille ja harrastelijoille.

Luovuus on iso osa hyvinvointia ja ehkä tämä residenssi voisi olla eräänlainen hybridi, jossa yhdistyisi taide sekä hyvinvointi.

Lisää Heidistä ja hänen kehittämästään hyvinvointimetodista täältä! 

Käy kurkkaamassa myös Heidin mielenkiintoista instagram-tiliä @reflectivebodyjournal

Kiitos, Heidi, ihanasta palautteesta!

"Haluan myös mainita että oli todella luontevaa olla sun kuvattavana!"

Lue myös edelliset Finns Living Abroad -postaukset.

Heidi Iltalehdessä!

Finns Living Abroad

Finns Living Abroad

Tässä blogini toinen postaus uudesta sarjasta, joka kuvaa ja kertoo lyhyesti ulkomailla asuvien suomalaisten mietteitä uudesta kotipaikastaan. Tällä kertaa vuorossa Kaisa.

"Asun New Yorkissa, koska...

tämä kaupunki on jazzin kehto." Kaisan toi New Yorkiin alunperin vaihtovuosi Manhattan School of Musicissa. Hän on jazzkontrabasisti ja tuli Sibelius akatemian jazzosastolta vuodeksi vaihtoon. Kaisa pääsi Manhattan Schoolin maisteriohjelmaan varsinaiseksi opiskelijaksi ja jäi toiseksi vuodeksi. Nyt New Yorkissa on vierähtänyt jo neljä vuotta. Heti opiskeluvuosien jälkeen töitä alkoi tulla ja Kaisan omat verkostot olivat kasvaneet sen verran, että tuntui houkuttelevalta jäädä kaupunkiin pidemmäksi aikaa. 

Kaisa on freelance-muusikko ja hänellä on myös oma bändi Kaisa's Machine. Tällä hetkellä hän säveltää materiaalia bändin toiselle levylle. Bändi on koko ajan toiminnassa ja tekee keikkoja, vaikka se ei olekaan Kaisan päätyö.  Hän työskentelee pääasiassa sidemaninä eri kokoonpanoissa New Yorkissa sekä kiertueilla muualla USA:ssa.

Alkuaikojen New York -hurmos on jo vähän laantunut ja elämä on arkipäiväistynyt, mutta siitä huolimatta se aina välillä putkahtaa pintaan. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi pitkälliset Villagessa vietetyt jazzhengaukset. Myös liikkuessa SoHossa ja vaikka Sugar Hillissä muistaa, että ahhh, asun New Yorkissa!

Kaisan työ on hyvin sosiaalista ja hän tapaa päivittäin uusia ihmisiä. Usein aksentista huomaa ettei hän ole ihan natiivi, Sitä kautta tulee puheeksi Suomi, mikä onkin hyvä keskustelunaihe small talkissa.

New Yorkissa on myös ihan parasta se, että kotikulmilla on aina jokin deli tai kauppa auki vuorokauden ajasta riippumatta.

"Suosikkipaikkani New Yorkissa on...

Sugar Hill Harlemissa." Kaisa asuu lähellä tätä aluetta ja muutenkin sen kiehtova historia kiinnostaa. Alue on ollut 1930-luvulta lähtien kulttuurin kehto ja monien kuuluisien jazzmuusikoiden ja säveltäjien, kuten Duke Ellingtonin, Billy Strayhornin sekä Billie Holidayn koti. aikanaan Sugar Hillissä asui pääasiassa hyvätuloisia kultturellejä ja menestyneitä afroamerikkalaisia. Sugar Hill olikin tunnettu "makeasta" elämästä ja siitä se sai myös nimensä. 

Sugar Hillin arkkitehtuuri on tyylikästä, pääasin brownstoneja ja townhouseja sekä linnamaisia taloja. Suurin osa harlemin jazzklubeista on kadonnut. Nykyään klubit ovat keskittyneet Greenwich Villageen. Historian havinan voi silti yhä tintea Harlemissa.  

"Kaipaan Suomesta...

Asioiden läpinäkyvyyttä ja toimivaa palvelua."  Kaisa on huomannut, että New Yorkissa hyvä palvelu on tosi paljon kiinni  tipeistä. Paikoissa kuten virastoissa, joissa tipit eivät toimi, on asioiden hoitaminen ja palvelu usein aika surkeaa.

Kaisa käy Suomessa sekä muualla Euroopassa melko aktiivisesti, pääasiassa soittohommien johdosta. Suomen kesä on sellainen jota Kaisa ei halua missata ja silloin hän haluaa olla Suomessa vähintään pari viikkoa.  Kesäisin Suomessa on myös monia jazzfestivaaleja.

Kaisa kaipaa Suomesta myös virkistävää pulahdusta avantoon!

-

"Tulevaisuus...

 New Yorkissa kulkee aikalailla vuosi kerrallaan."  Kaisan artistiviisumi on voimassa vuoden 2021 kesän lopulle, joten ainakin siihen asti hän on pääasiassa NYC:ssä. Jatko riippuu työ- ja keikkailutilanteesta.

Lisää Kaisasta ja keikoista täältä.


Käy kurkkaamassa myös ulkomailla asuvan Miran mietteitä tästä!

Finns Living Abroad

Finns Living Abroad 

Mielessäni on jo pitkään ollut ajatus tehdä blogipostauksia ulkomailla asuvista suomalaista. Julkaista heidän kuviaan ja mietteitään siitä millaista on asua ja elää Suomen ulkopuolella. Plakkarissa on pinkka kuvia, joten ei muuta kuin pistetään tarinat jakoon. Aloitetaan Mirasta. 

"Asun New Yorkissa, koska...

silloiselle poikaystävälleni nykyiselle miehelleni tarjottiin täältä töitä." Mira muutti New Yorkiin 2 vuotta sitten yhdessä britti miehensä kanssa. Ennen New Yorkiin muuttoa pariskunta asui Lontoossa. Varsinaisia suunnitelmia maiseman vaihtoon heillä ei ollut, mutta kun mahdollisuus tarjoutui, päättivät he pakata kamat ja lähteä Atlantin toiselle puolelle. Mira ei ollut aikaisemmin edes käynyt New Yorkissa, joten muutto oli todellinen hyppy tuntemattomaan.

New York on hyvin kansainvälinen kaupunki, mutta siitä huolimatta sinne ei noin vain tulla töihin. Vaatii paljon oma-aloitteisuutta, vaivaa sekä aikaa löytää sponsori, joka tukee työviisumin saamista. Miran kova työ ja vaivannäkö palkittiin ja nyt hän työskentelee mieluisissa toimistotehtävissä Manhattanilla. 

Mira tuntee olonsa tervetulleeksi New Yorkissa. Vaikka kyseessä on suurkaupunki, ovat ihmiset hyvin ystävällisiä. Mira kertoo, että hänet kyllä tunnistetaan ulkomaalaiseksi, mutta aksentin perusteella ei osata sanoa mistä maasta hän on tullut. Kun hän sitten kertoo, että on Suomesta, niin usein ihmiset ovat ihmeissään, koska eivät ole ennen tavanneet ketään suomalaista. New Yorkista löytyy niin monenlaista kansalaisuutta ja aksenttia, että sinne sulautuu mukavasti mukaan.

Myös suomalaiselle tutut neljä vuodenaikaa, ovat asioita joista Mira tykkää.  Kesä on pidempi ja lämpimämpi kuin Suomessa ja talvella tulee yleensä ainakin jonkin verran lunta.

New Yorkin ruoka- ja kulttuuritarjonta on aivan omaa luokkaansa monipuolisuudellaan ja tasollaan. Joskus kuitenkin kaipaa pois tutuista maisemista ja se onnistuu vaivattomasti vuokraamalla auton tai buukkaamalla lentoliput.

Se, että New Yorkista on helppo tehdä lyhyitä ja vähän pidempiäkin reissuja on suurta plussaa. Maiseman vaihdos onnistuu hetkessä kun vuokraa auton ja lähtee Upstate New Yorkiin maaseudun rauhaan. Sieltä löytyy hyviä hiking-reittejä sekä ravintoloita ja olutpanimoita, joista tulee reissujen kivoja kohokohtia. Tunnissa tai parissa pääsee autolla myös ihanille rannoille.

New Yorkista on helppo tehdä myös ex tempore irtiottoja ja lentää vaikka Miamiin, Bahamalle tai Meksikoon. Kohteisiin pääsee todella nopeasti ja itärannikolla aikavyöhyke pysyy samana. Nämä mahdollisuudet ovat ihan huippujuttuja ja sellaisia joita Mira ja hänen miehensä ovat mielellään hyödyntäneet.

Negatiivisena puolena New Yorkissa asumisessa on arjen kalleus. Ruoka on kallista samoin ulkona syöminen, jota muuten paikalliset harrastavat ihan päivittäin.

"Suosikkipaikkani New Yorkissa on...

McCarren Park Brooklynissa." Miran koti sijaitsee puiston laidalla ja sinne on aina mukava piipahtaa hetkeksi pois kaupungin hälinästä. Aamulla  Mira vetää lenkkarit jalkaan ja lähtee juoksulenkille McCarren Parkiin. 

Puisto on kuin toinen maailma eikä se koskaan ole tylsä - aina löytyy tekemistä. McCarren Parkissa on mahdollisuus pelata baseballia, jalkapalloa, tennistä, skeittailla, kävellä, juosta, istuskella ja lukea kirjaa. Lauantaisin puistossa on farmes' market, jolloin myynnissä on lähitilojen tuotteita kananmunista kauden vihanneksiin ja hedelmiin.

Miran kotikulmat Brooklynissa muistuttavat Lontoota. Tunnelma on kylämäinen ja kodikas.

"Kaipaan Suomesta...

luontoa." Juuri tämän vuoksi Mira valitsi suosikkikohteekseen puiston. Siellä luonto on niin lähellä kuin kaupungissa vaan voi olla. Kuvien ottohetkellä puistossa oli ruokatapahtuma ja ympärille levisi herkullinen tuoksu, joka toi Miran mieleen paistetun makkaran hiihtolenkin jälkeen lapsuudessa Suomessa.

Ylipäänsä sellaista arkisten asioiden hoitamisen helppous sekä julkinen terveydenhoito ja toimiva julkinen liikenne ovat myös asioita joita Mira kaipaa Suomesta. Tietty rehtiys ja sitä ettei asioista tehtäisi turhan monimutkaisia.

Mira käy Suomessa kerran vuodessa. Mieli tekisi käydä useammin, mutta lentojen hinta, jetlag ja vapaapäivien vähyys vaikuttavat kaikki siihen ettei koneeseen hypätä tosta vaan kuten Euroopassa asuessa. Suomalaisuutta Mira pitää yllä mm. käymällä New York Rangersin lätkäpeleissä (suomalainen Ville Meskanen pelaa Rangersisssa tällä hetkellä), ostamalla säännöllisesti lonkeroa, jota on alettu maahantuomaan ja leipomalla kotona ruisleipää kun himo iskee.

"Tulevaisuus...

on avoin." Nyt Miran koti on New Yorkissa ainakin vielä muutama vuosi, mikäli vaan viisumien uusiminen onnistuu.  Koti-ikävä Eiurooppaan on kova, mutta työmahdollisuudet ovat New Yorkissa paljon paremmat kuin esimerkiksi Lontoossa.