Travel
Main boulevard in TiranaALBANIA – kaukana Euroopasta vai onko?
Paikka voisi tosiaankin olla mikä tahansa viiden tähden hotelli lempeän trooppisessa ilmastossa. Ja kuitenkin olen Tiranassa, Albaniassa. Siis maassa joka oli täysin suljettu ulkopuolisilta vuodesta 1944 aina 1990-luvun alkuun, maassa jossa vuonna 1997 vallitsi täysi anarkia.
Pool area at Sheraton Hotel
Alkuhämmennys
Lähdin matkaan avoimin mielin. Viisi päivää nyt kestää paikassa kuin paikassa. Ensi vaikutelma lentokentältä kohti Tiranaa oli yllättävä – maisema lähes tyypillistä kreikkalaista, vähän vuoristoa, hiekkamaata, siellä täällä uusia keskenjääneitä taloja, joiden alakerrassa jo kuitenkin asutaan. Toisaalta, onhan Albanialla ja Kreikalla yhteistä rajaa useamman kilometrin verran. Korfullekin on vain 2km meritse. Muut rajanaapurit ovat Kosovo, Montenegro ja Makedonia.
Tiranaan tultaessa silmiin pistää joen varrella oleva mustalaisslummi. Pahvista ja laudankappaleista koottuja rakennelmia, pyykinpesua tienvarressa, juoksentelevia lapsia. Vain muutaman kymmenen metrin päässä slummialueen takana nousee uutuuttaan hohtavia upeita kerrostaloja. Vastakohtaisuus hämmästyttää.
Tiranaan tultaessa silmiin pistää joen varrella oleva mustalaisslummi. Pahvista ja laudankappaleista koottuja rakennelmia, pyykinpesua tienvarressa, juoksentelevia lapsia. Vain muutaman kymmenen metrin päässä slummialueen takana nousee uutuuttaan hohtavia upeita kerrostaloja. Vastakohtaisuus hämmästyttää.
Maarekisteri puuttuu
Albanian asukasluku on n. 3,1 miljoonaa. Tiranassa on virallisten tietojen mukaan 375.000 asukasta, mutta epävirallisten tietojen mukaan luku nousee lähemmäs miljoonaa. Väkeä muuttaa runsain joukoin maaseudulta lähes päivittäin ilmoittamatta siitä sen kummemmin kenellekkään tai mihinkään instanssiin. Maassa ei yksinkertaisesti ole voimassa olevaa väestörekisteriä. Passin saa, kun on ensin hankkinut itselleen syntymätodistuksen jollain keinoin.
Albaniasta puuttuu myös maarekisteri. Tästä syystä ihmiset rakentavat talonsa siihen paikkaan jonka parhaakseen kokevat. Sähkö- ja kaasukatkokset ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Ihmiset kytkevät talonsa verkkoon sen kummemmin siitä ilmoittamatta. Sähköä ja kaasua ei tietenkaan ole voitu mitoittaa niin suurelle määrälle tuntemattomia käyttäjiä.
Albaniasta puuttuu myös maarekisteri. Tästä syystä ihmiset rakentavat talonsa siihen paikkaan jonka parhaakseen kokevat. Sähkö- ja kaasukatkokset ovat ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Ihmiset kytkevät talonsa verkkoon sen kummemmin siitä ilmoittamatta. Sähköä ja kaasua ei tietenkaan ole voitu mitoittaa niin suurelle määrälle tuntemattomia käyttäjiä.
Merenherkkuja
Pääsen käymään Dürresissa, Adrianmeren rannikolla. Paikka on todellinen lomakohde, pitkä upea hiekkaranta, uusia hotelleja ja ravintoloita. Palvelu on ystävällistä ja kohteliasta, kuten myös Tiranassa. Palveluun satsataan aivan eritavalla kuin totutuissa entisen itäblokin maissa. Asiakas otetaan täällä tosissaan ja hänen halutaan myös palaavan takaisin. Ja ruoka on taivaallista! Matkailijan kannattaa kuitenkin suosia katukuppiloiden sijaan hieman tasokkaampia paikkoja, niin ei tule ikäviä yllätyksiä, mutta niinhän se on muissakin etelän- ja idänkohteissa.
Dürresissa meidät viedään Mare Caldo-nimiseen ravintolaan, jonka chef itse tulee kysymään, mita haluaisimme syödä. Ruokalistoja tämä Italiassa 15 vuotta kokannut mestari ei tuo ollenkaan. Hän ehdottaa alkuun simpukka-äyriäisvatia. Nyökkäämme hyväksyvästi. Emmekä pety – ruoka on taivaallista.
Ennen simpukoita pöytäämme tuodaan maukkaat bruchetat. Pääruoaksi meille suositellaan grillattua kalaa – kuulostaa hyvältä! Väliruoaksi vihreää salaattia tomaateilla ja oliiviöljyllä. Voiko ruoka enää paremmaksi tulla! Oi, kyllä nyt vielä yhden tiramisun jaksaa! Kaikki raaka-aineet ovat todella tuoreita ja maukkaita. Ei mitään kikkailua.
Kysymme käyttääkö hän paikallisia tuotteita. Kyllä, pääosin. Ainoastaan paikallinen oliiviöljy ei hänen mielestään sovellu kuin korkeintaan salaatinkastikkeisiin. Öljyn on oltava italialaista, ekstra virgin oilia. Chef kertoo myös kuinka maahan tulleet italialaismatkailijat löytävät hajun perusteella juuri hänen ravintolaansa, sillä italialainen haistaa jo heti ravintolan kynnyksellä käytetäänko siellä oikeaa italialaista oliiviöljyä. Mikäli ei käytetä, italialaismatkailija kääntyy ympäri ja jatkaa matkaansa. Väärä öljy tuntuu kuulema seuraavana päivänä kurkussa eikä ruoansulatus toimi.
Iltaa alkaa vaihtua sysimustaksi yöksi, aika palata Tiranaan.
Dürresissa meidät viedään Mare Caldo-nimiseen ravintolaan, jonka chef itse tulee kysymään, mita haluaisimme syödä. Ruokalistoja tämä Italiassa 15 vuotta kokannut mestari ei tuo ollenkaan. Hän ehdottaa alkuun simpukka-äyriäisvatia. Nyökkäämme hyväksyvästi. Emmekä pety – ruoka on taivaallista.
Ennen simpukoita pöytäämme tuodaan maukkaat bruchetat. Pääruoaksi meille suositellaan grillattua kalaa – kuulostaa hyvältä! Väliruoaksi vihreää salaattia tomaateilla ja oliiviöljyllä. Voiko ruoka enää paremmaksi tulla! Oi, kyllä nyt vielä yhden tiramisun jaksaa! Kaikki raaka-aineet ovat todella tuoreita ja maukkaita. Ei mitään kikkailua.
Kysymme käyttääkö hän paikallisia tuotteita. Kyllä, pääosin. Ainoastaan paikallinen oliiviöljy ei hänen mielestään sovellu kuin korkeintaan salaatinkastikkeisiin. Öljyn on oltava italialaista, ekstra virgin oilia. Chef kertoo myös kuinka maahan tulleet italialaismatkailijat löytävät hajun perusteella juuri hänen ravintolaansa, sillä italialainen haistaa jo heti ravintolan kynnyksellä käytetäänko siellä oikeaa italialaista oliiviöljyä. Mikäli ei käytetä, italialaismatkailija kääntyy ympäri ja jatkaa matkaansa. Väärä öljy tuntuu kuulema seuraavana päivänä kurkussa eikä ruoansulatus toimi.
Iltaa alkaa vaihtua sysimustaksi yöksi, aika palata Tiranaan.
Sunset in Durres”Autosi on jo täällä”
Albaniaa on vaikea määritellä. Tulee tunne, että maa on jonkinlainen sekoitus Kreikkaa, Egyptiä ja Intiaa. Ihmiset näyttävät samalta kuin muuallakin Euroopassa, liikenne on kaaosmaista ja lammaslaumat ylittävät Tiranan katuja aamuisin ja iltaisin. Autojen määrä on noussut 15 vuodessa lähes olemattomasta 2 miljoonaan! Ja se tietysti näkyy katukuvassa!
Lisäksi 70 % autoista on Mersuja! "Tule Albaniaan, autosi on jo täällä” – lausahdus ei välttämättä pidä paikkaansa. Monet ovat olleet muutaman vuoden töissä esim. Saksassa ja tuoneet palatessaan auton tai kaksi.
Tiranan katujen kunto vaihtelee hiekkateistä kuopattomiin asfalttikatuihin. Jälkimmäiset tosin harvinaisempia. Välimatkat Albaniassa kerrotaan tunneissa, ei kilometreissä, sillä kilometrit eivät kerro koko totuutta. Suurin osa teistä on vielä kapeita ja huonokuntoisia. Ensimmäinen moottoritietä muistuttava tie valmistui vuonna 2004 Tiranasta Dürresiin.
Lisäksi 70 % autoista on Mersuja! "Tule Albaniaan, autosi on jo täällä” – lausahdus ei välttämättä pidä paikkaansa. Monet ovat olleet muutaman vuoden töissä esim. Saksassa ja tuoneet palatessaan auton tai kaksi.
Tiranan katujen kunto vaihtelee hiekkateistä kuopattomiin asfalttikatuihin. Jälkimmäiset tosin harvinaisempia. Välimatkat Albaniassa kerrotaan tunneissa, ei kilometreissä, sillä kilometrit eivät kerro koko totuutta. Suurin osa teistä on vielä kapeita ja huonokuntoisia. Ensimmäinen moottoritietä muistuttava tie valmistui vuonna 2004 Tiranasta Dürresiin.
Tiranan keskusta
Tiranan pääbulevardin, Bulevardi Deshmoret e Kombit, varrella sijaitsevat presidentinlinna, parlamenttitalo, taideakatemia, polytekninen korkeakoulu, "Pyramid” -kulttuurikeskus sekä Rinia puisto. Pyramidin suunnitteli entisen kommunistihallitsija Hoxsan arkkitehtitytär isänsä muistolle. Skanderbegin aukion jälkeen bulevardi jatkuu erinimisenä, Bulevard Zog:nä.
Aukiolla oli aikoinaan basaari-alue, mutta kommunismin aikoihin aukiosta haluttiin massiivinen, ja näin basaari sai väistyä tieltä. Kulttuuripalatsi, jossa nykyään sijaitsevat ooppera ja kirjasto, aloitettiin rakentamaan neuvostoystävällisenä aikana, mutta se saatiin valmiiksi vasta kiinalaisten avustuksella. Nykyään aukiota halutaan uudistaa ja rakentaa sinne lähivuosina elokuvateatteri- ja kauppakompleksi.
Tirana ei nyt ainakaan vielä ole mikään shoppailijan unelmakohde, mutta jotain kivaa voi löytyä kun jatkaa aukion jälkeen bulevardia pitkin. Tiranassa katujen nimistä ei ole liiemmin hyötyä. Ne on kyllä pääpiirteissään merkattu karttoihin, mutta kadunkulmista nimikyltit puuttuvat. Katuja ei myöskään ole numeroitu. Tästä johtuen osoitteet yleensä ilmoitetaankin tyyliin "sijaitsee parlamenttitalon vieressä” tai sijaitsee "lähellä oopperaa”.
Aukiolla oli aikoinaan basaari-alue, mutta kommunismin aikoihin aukiosta haluttiin massiivinen, ja näin basaari sai väistyä tieltä. Kulttuuripalatsi, jossa nykyään sijaitsevat ooppera ja kirjasto, aloitettiin rakentamaan neuvostoystävällisenä aikana, mutta se saatiin valmiiksi vasta kiinalaisten avustuksella. Nykyään aukiota halutaan uudistaa ja rakentaa sinne lähivuosina elokuvateatteri- ja kauppakompleksi.
Tirana ei nyt ainakaan vielä ole mikään shoppailijan unelmakohde, mutta jotain kivaa voi löytyä kun jatkaa aukion jälkeen bulevardia pitkin. Tiranassa katujen nimistä ei ole liiemmin hyötyä. Ne on kyllä pääpiirteissään merkattu karttoihin, mutta kadunkulmista nimikyltit puuttuvat. Katuja ei myöskään ole numeroitu. Tästä johtuen osoitteet yleensä ilmoitetaankin tyyliin "sijaitsee parlamenttitalon vieressä” tai sijaitsee "lähellä oopperaa”.
Pyramid - the Cultural CenterValmis EU:hun?
Etukäteen olin ottanut selville, etta 70 % albanialaisista on muslimeja. Tästä syystä varauduin pukeutumisen suhteen. Hämmästyksekseni katukuvassa ei näkynyt yhtään burgaan pukeutunutta naista. Minihameita ja niukkoja toppeja sitäkin enemmän.
Tiranassa eletään vahvasti tässä päivässä ja uskotaan tulevaisuuteen. Omaa sekä kansallista identiteettiä ei olla lähdetty etsimään menneisyydestä kuten monessa muussa Balkanin maassa. Paikan päällä olevat asiantuntijat sanovatkin, että menee muutama vuosi ja Albania on lähempänä EU:ta kuin yksikään muu Balkanin maa.
Albanialaiset eivät ole jääneet ruikuttamaan omaa kurjuuttaan vaan jokaisella on halu päästä eteenpäin ja itse vaikuttaa elämäänsä. Lähes 50 vuotta täydessä pimennossa oleminen on antanut sisua yrittämiselle.
Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä. Maaseudulla turvaudutaan edelleen verikostoon. Kuulen, että on kaupunki, jonka pormestari ei voi poistua talostaan ja kylä, jossa lapset eivät voi mennä kouluun. Tiranassakin on jätetty yksi talo pystyyn joen varrelle, kun muut talot on purettu. Perheen miespuoliset jäsenet eivät voi poistua talosta. Yleensä verikosto koskee suvun aikuisia miehiä, mutta joissakin tapauksissa myös naiset ja lapset voivat olla tappouhkauksen kohteena.
Luen lehdestä ampumavalikohtauksesta, jossa vastakkain ovat kaksi korkeantason virkamiestä, jotka kamppailevat samasta auton parkkipaikasta….
Tiranassa eletään vahvasti tässä päivässä ja uskotaan tulevaisuuteen. Omaa sekä kansallista identiteettiä ei olla lähdetty etsimään menneisyydestä kuten monessa muussa Balkanin maassa. Paikan päällä olevat asiantuntijat sanovatkin, että menee muutama vuosi ja Albania on lähempänä EU:ta kuin yksikään muu Balkanin maa.
Albanialaiset eivät ole jääneet ruikuttamaan omaa kurjuuttaan vaan jokaisella on halu päästä eteenpäin ja itse vaikuttaa elämäänsä. Lähes 50 vuotta täydessä pimennossa oleminen on antanut sisua yrittämiselle.
Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä. Maaseudulla turvaudutaan edelleen verikostoon. Kuulen, että on kaupunki, jonka pormestari ei voi poistua talostaan ja kylä, jossa lapset eivät voi mennä kouluun. Tiranassakin on jätetty yksi talo pystyyn joen varrelle, kun muut talot on purettu. Perheen miespuoliset jäsenet eivät voi poistua talosta. Yleensä verikosto koskee suvun aikuisia miehiä, mutta joissakin tapauksissa myös naiset ja lapset voivat olla tappouhkauksen kohteena.
Luen lehdestä ampumavalikohtauksesta, jossa vastakkain ovat kaksi korkeantason virkamiestä, jotka kamppailevat samasta auton parkkipaikasta….
Aamu alkaa taas yhtä aurinkoisena ja helteisenä. Ennen kotiin lahtöä ehdin vielä käydä juoksemassa ja venytellä hetken hotellin fitness-salilla, sekä parantaa rusketusta uima-altaalla. Jalat ovat ihanan kevyet edellisillan virkistävän thai-jalkahieronnan jäljiltä.
ps. Aikaa on jo kulunut tuosta reissusta ja varmasti on asioita, jotka ovat jo muuttuneet ja asioista jotka ovat säilyneet. Olisi kyllä mielenkiintoista päästä käymään uudelleen.
Oletko sinä käynyt Albaniassa? Millainen kokemus se mielestäsi oli?
kyllähän se näyttää jo aika hyvältä. Vähän liian tiuhaa tekstiä, eli rivinvaihtoja voisi olla enempi.
ReplyDelete:D joo, kappalejako oli tuolloin vielä aika hakusessa ja kuvat pieniä :D
Delete